Yritetäänkö taas?

Tätä kirjoittaessani oon yövuorossa töissä, neljäs yö menossa. Vähän meinaa olla uupumus, mutta eiköhän sitä vielä 4,5h jaksa jotenkin.

Oon tässä ajankulukseni miettiny, että pitäiskö sitä taas alottaa jonkinlainen ryhtiliike. Löytyiskö motivaatiota jostain sen verran, että pääsisi alkuun. Alku tuntuu hankalimmalta, sitten kun pääsee vauhtiin, niin menee jonkin aikaa kivasti. Tuttua varmaan teillekin. Ensimmäisen repsahduksen jälkeen on taas vaikeeta, mutta jos sen tiedostaisi ja siitä pääsisi jatkamaan.

Lenkkeily kiinnostaisi kyllä. Olen ollut puolison mukana Pokemonjahdissa ja meillähän on vaikka kuinka kivat lenkkimaastot ! On vaan tekosyy, että ei oo autoa aina käytettävissä. Keksin myös koirien kiskomisongelmaan mahdollisen ratkasun: Valjaat, joissa saa etulenkkiin kiinnityksen. Pitää vaan ensin investoida niihin.

Syömiset ovat olleet pääosin viimeaikoina lähestulkoon järkeviä. Sitä suklaata on menny vähän turhan paljon, mutta muuten. Pitäisi taas lisätä kasviksia ruokavalioon. Ne on jääny turhan vähälle. Oon aika hyvin saanu karsittua sokerijogurtit, sokerilimpparit ja muut vastaavat pois. Vedenjuominen on töissä riittävää, muuten aika vähäistä. Pitää korjata tämäkin. Samoin pitää vähentää zero colan juominen minimiin. Juoda mieluummin vettä.

Vapaapäivinä liikunta on onnetonta, kun ei oo sitä autoo..... Nyt kyllä alan koluamaan näitä maastoja. Töissä liikun noin 10k askelta, muuten en juurikaan.

Mitähän muuta? Olisko teissä lukijoissa muita innokkaita laihistelijoita mukana?

Koulua ja töitä

Koulu alko muutama viikko sitten. Ja ei kauheesti sitten muuta ole tullut tehtyäkään, kun käytyä töissä, tehtyä koulujuttuja ja välillä karkaan koirien kanssa metsään. Tää projekti ei etene millään. Päinvastoin. Suklaata menee ja paljon. Yh.

Tää syksy vähän meinaa jo masentaa, väsyttää ja tuntuu, ettei jaksaisi. Mutta silti jaksan nauttia vielä ihanasta syksyisestä metsästä. Se piristää kummasti, kun päästää koirat irti metsään ja viettää tunnin tai kaksi kävellen lehtien peitossa olevia polkuja.

Jostain pitäisi löytää tsemppiä, että saisi tehtyä ruokavaliolle jotain. Kun keksisi, että mistä.

Ai mitä kuuluu?

No ei kummepia. Projekti ei etene, aikalailla +-0, onneksi ei kauheesti plussaa kuitenkaan. Syömiset on kyllä lahjakkaasti mitä sattuu, mutta yritän ylläpitää ees järkevää ruokarytmiä. Se tuntuu pitävän painon ainakin samassa, vaikka se ei tippuiskaan.

Liikuntaa olen yrittänyt taas lisätä, vaihtelevalla menestyksellää. Nyt alkaa olla uimavedetkin sen verran viileitä, että viittii mennä hankkiin puoleksi vuodeksi erityisuimakortin ja pääsee halliin uimaan. Ihanaa. (Tilasin uudet uikkaritkin....)

Nyt yritetään välttää syysmasennus, ettei kuntoilu lopu ennen, kuin alkaakaan ! Tsemppiä myös teille lukijoille. :)

MITÄ JUST TAPAHTU?!

Kävin vaa'alla valmiina saamaan hermoromahduksen. Järkytyin kyllä, mutta että oli lähtenyt kilo. Kokonainen KILO. Paino siis nyt 101,3. En ymmärrä, että miten tää on mahdollista, mutta nyt tavoite on päästä alle satasen seuraavaan palkkapäivään mennessä, niin saan tilattua ketturepun <3

Ei näin

Alkoipa taas "hyvien" syiden keksiminen, että voi ostaa karkkia. Ja nyt jäin viikonlopuksi yksin kotiin, niin tyhjensin kaupan karkkihyllyn. Hupsista. Kävin tänään vaa'alla. Paino on samassa, vähän päälle 102kg. Ihmeen kaupalla se ei oo noussut, mutta eipä tietenkään laskenutkaan.

Miten se voi olla niin vaikeeta päästä sen alle sadan kilon rajan? En eläissäni ole painanut näin paljon ja se ahdistaa suunnattomasti. Ja liikuntaa en ole jaksanut juurikaan harrastaa. Nytkin tekis mieli mennä rullaluisteleen, mutta joku saa nyt jumittamaan tähän sohvalle.

Pakko lopettaa tää karkin syönti taas Ilosaaren jälkeen kokonaan. Sitä ennen voisi yrittää ees vähentää.

Herkkulakkoa

Eipä kummempia täällä. Oon hyvin saanut pidettyä herkuttomuutta, vaikka eilen kaupassa meinasikin joku sitruunajälkiruoka koriin livahtaa. Jumitan edelleen jäätelöaltaan ja karkkihyllyn edessä aikani, mutta joku itsekuri on tullut ja onnistun ohittamaan ne. Edes pieni takapakki ei onnistunut aiheuttamaan motivaation katoamista.

Olen onnistunut liikkumaan aika huimia määriä, ainakin ennakko-odotuksiin nähden :D Järjestyksessä (lähes) päivittäin yli 10 000 askelta. Jopa vapaapäivinä. Tänään kävelin töissä 10800 askelta ja vielä pitäis lähteä illalla heittään metsälenkki. Tykkään tosta mun askelmittarista kyllä kovasti ! Jännää nähdä päivien aktiivisuustasoja. Olen myös huomannut, että istun liian pitkiä aikoja kerrallaan kotona. Jumitan helposti tähän tietokoneelle istumaan ja liikun korkeintaan vessaan. Hups. Jotain tarttis tehä. ;)

Light-limpparien juomisen lopettaminen ei oikein onnistu. :D Vahingossa sorruin eilen Lidlissä ostaan zero colaa pullollisen ja nyt se on jo melkein tuhottu. Oon huomannu, että juon vettä ihan liian vähän, kun korvaan sen suurimmaksi osaksi limpparilla. Pitäis yrittää korjata tääkin asia.

Juhannus meni ja kilot tuli

Sain hilattua jo painon ennen juhannusta vähän reilu 101 kiloon. Sitten tuli se juhannus ja söin niin paljon kaikkia herkkuja, että vieläkin on huono olo. Tänään kävin vaa'alla (ei tosin ollut aamupaino) ja paino oli reilu 103kg. Hupsista. No otan tavotteeksi, että ensi viikolla ollaan jo taas vähemmän turvoksissa (jos vaikka siihen 101kg pääsis taas). No katsellaan sitä sitten viikon päästä.

Miten teillä meni juhannus? Meidän mökkireissu ei menny mitenkään sujuvasti, sillä ei saatu mökille tulemaan sähköjä ja koska ei sähköjä, niin ei myöskään juoksevaa vettä. Harmitti, joten lähettiin jo lauantaina kotiin.

Tänään alkaa taas herkkulakko. Nyt yritetään päästä myös light-limppareista eroon, apua ! Tällä kertaa jatketaan Ilosaarirockiin asti, siellä taas saa herkutella. :)

Pikkuhiljaa

Ei, en ole unohtanut teitä. Töissä on ollut aika haipakkaa ja edelliset vapaatkin meni pelireissussa.

Vähän reilu kilo enää ja sit ollaan ensimmäisessä tavoitteessa ! Jeeee ! Herkkulakko on pysynyt todella hyvin nyt jo pitkään, ei ole ollut semmoisia "ostan vaan tämän yhden suklaapatukan" kauppareissujakaan ollenkaan. Joku naksahdus päässä on tapahtunut, sillä olen päässyt karkkihyllyjen ohi ihan sujuvasti. Eikä kauheasti edes tee mieli mitään herkkuja !

Kohta on juhannus (yksi yövuoro vielä !) ja sit herkutellaan. Annan itselleni luvan syödä ihan mitä huvittaa ja tekee mieli viikonlopun ajan, sitten palaa taas arki ja karkkihyllyjen ohi on käveltävä. Mennään parin kaverin ja koirien kanssa mökille hengailemaan. On sitä odotettukin. Ja myös niitä viiden päivän vapaita, ihanaa.

Kyllä tämä tästä. Sitten, kun herkuttomuus taas alkaa sujua, niin pitää alkaa pienin askelin pääruokiakin järkeistämään. Nyt olen pitänyt lähinnä sääntönä, että oikea ruoka pitää syödä 1-2 kertaa päivässä, vaikka sitten olisikin se pakastepitsa.

Oikein hyvää juhannusta teille kaikille, palaillaan ensi viikolla !

Pieniä onnistumisia

Olin illan töissä ja oli ihan kauhea kaaos. Askelia tuli reilusti yli 10 000 ja hyvä, kun tauot ehti jotenkin pitää. Jossain kohtaa iltaa suunnittelin, että meen Mäkkärin kautta kotiin ja kotoa vielä Abcille tyhjentään herkkuhyllyn. Sitten yhtäkkiä tuli mieleen rakkaan vaimoni sanat "Et voi syödä herkkuja joka päivä, jos vielä aiot painaa joku päivä alle 70 kiloa". Hän on taas oikeassa, niinkuin aina. Sitten päätin, että meen Subin kautta kotiin, ja unohdan koko Abc:n.

Viime hetkellä päätin ottaa vielä keksin leivän lisäksi, mutta se on pientä siihen verrattuna, että olisin ostanut litran jätskiä, suklaalevyn ja sokerilimpparia.

Olin tyytyväinen itseeni. Ei tämäkään mikään huipputerveellinen vaihtoehto ollut, mutta paljon parempi, kun se BigMac-ateria cokiksella ja herkut päälle. Tästä se lähtee, pienin askelin eteenpäin.

Päivän mietelause ;)

Tavotteista (taas)

Oon ainakin kerran aikasemminkin kirjoittanut tavoitteista, mutta voisinpa vähän päivittää niitä.

Yritän jonkinnäköistä pientä palkkiosysteemiä jokaisesta pudotetusta kilosta. Ehkä rahaa tatuointikassaan. Tai uusia kirjoja. (Puoliso ilahtuu tästä, meillä on kirjoja liian paljon ja kokoajan tulee lisää...)

Ensimmäinen tavoite on päästä alle sadan kilon. Ja kun se on saavutettu, niin aion ostaa itselleni Fjällrävenin Kånkenin eli ketturepun. Aika iso palkkio muutaman kilon saavuttamisesta, mutta mulle tää alku on kaikkein vaikein. Kun pääsee vauhtiin, niin helpottuu. Alkuperäinen palkkio oli voimistelurenkaat, mutta puoliso ei ollut (tästäkään) kovin innoissaan, väitti etten alkuinnostuksen jälkeen enää käytä niitä. Pöh,

Sen jälkeen seuraava tavoite on alle 90kg ja palkkiona Tuan jo piirtämä saukko-tatuointi. Mun toteemieläin.

Mitähän sitten seuraavat palkkiot olisi? Enpäs tiiäkään. Mutta tavoitepainossa (alle 70kg) palkkio on iso tatuointi reiteen. Aiheena luultavasti roller derby pin-up -tyttö tai sitten iso kurki. En oo päättäny vielä, mutta reisi on place-to-be.

Mitähän sitä keksisi alle 80kg:n tavoitteeksi?

Ei kummosta

Kävin tänään about kolmen kilsan lenkin, sitten lenkkikaverin koira väsähti ja piti palata takaisin. Harmitti, kun virtaa olisi ollut jatkaa pidemmällekin.

Sitten se ei kummoisempi osio. Odotin, että kotona on kerrankin ruoka valmiina, kun tulen koirien kanssa metsästä, mutta ei. Tuli whatsapp-viesti, että käy hakemassa Hesburgerista ruokaa. Tämä onneton selkärangaton kävi heittämässä koirat kotiin ja ajoi Abc:lle.
Mutta sentään tulin tänne tunnustamaan ! Se on jo askel eteenpäin. Aikasempi minä olisi hautautunut peiton alle ja jättänyt taas blogin oman onnensa nojaan.

Huomenna on uusi päivä.

Alkupunnitus

Täällä mä ja mun ystäväni vaaka.

Ystäväni näytti tänään seuraavia lukemia:

Aloituspaino: 102,3kg

Seuraavaan tavoitteeseen 2,4kg.

Long time no see !

MOI !

Mulla on ollu vähän ikävä teitä ja tätä blogia. Ootte ollu ajatuksissa kyllä säännöllisesti, samoin tämä projekti. Onkohan yhtään lukijaa enää mukana vai onko kaikki tippuneet pois kyydistä tauon aikana?

Alusta on aloitettava. Paino kipus kaikessa hiljasuudessa takasin "normi"lukemiin eli yli sadan. Motivaatio pitäisi kaivaa jostain esiin. Ja mielenkiinto järkeviin aterioihin ja liikuntaan. En tiedä mitä pitäisi tehdä.

Pitäisikö ottaa taas Kiloklubi käyttöön. Se toimi viimeksi hyvin. Eikä oikotietä onneen ole.

Uusi ystäväni ja tsempparini on Garmin Vivofit 2 -aktiivisuusmittari. Työpäivinä olen aika kivoja lukemia saanut aikaseksi, mutta vapaapäivinä ei tahdo millään saada riittävää määrää askelia aikaseksi.

Nyt kuitenkin nukkuun ja huomenna kauppaan. Yritän tehdä etukäteen ostoslistan ja suunnitella koko viikoksi ruokaa.

Uusi vuosi jne.